2

Vaipanvaihtohommia

Selkää ei ole enää hetkeen kärsinyt hoitopöydälle kääntää, mutta nyt tämä touhu alkaa mennä jo surkuhupaisaksi.

Mitäs tuolla laatikossa on...

Mitäs kivaa tuolla laatikossa on…

Housut pois -> tyttö on mahallaan.

Tyttö selälleen ja bodyn nepparit auki -> tyttö on mahallaan.

Tyttö selälleen ja vaippa auki -> tyttö on mahallaan parikin kertaa ennen kuin tässä onnistuu.

Tyttö kyytiin ja vessaan, sieltä takaisin tultua jatkuu sama rumba: Tyttö selälleen ja kaivan laatikosta puhtaan vaipan -> tyttö on mahallaan.

Tyttö selälleen ja vaippa pyllyn alle -> tyttö on mahallaan.

Tyttö uudelleen selälleen siihen vaipan päälle ja vauvasta kiinni pitäen vaippa kiinni. Bodyn neppareita etsiessä tyttö on taas mahallaan.

Tyttö selälleen ja nepparit kiinni -> tyttö on mahallaan.

Tyttö taas kerran selälleen ja housujen jalkaanlaittoyritys, jonka aikana vauva kääntyy 2-4 kertaa mahalleen (riippuen miten kovasti pitää kiinni).

Joo-o. Kun tämän toistaa sen seitsemän (tai seitsemäntoista) kertaa päivässä, niin tietää kääntäneensä vauvaa. Toki toinen vaihtoehto ois se, ettei anna vauvan kääntyä, mutta Kiljukaula on nimensä veroinen ja antaa kyllä kuulua jos ei saa tehdä niin kuin itse haluaa. Jo nuo pari pakollista kiinnipitoa (vaippa kiinni ja housut jalkaan) rasittavat korviani tarpeeksi.

Onneksi pienen ihmisen elämässä kaikki on vain vaihetta. Oli hyvää tai pahaa, kaikki menee ohi ennemmin tai myöhemmin. Kyllä tuo hoitopöydällä kääntyilykin loppuu viimeistään sitten kun K kipittää itse juoksujalkaa potalle!

0

Vvv ja kakattomat vaipat

Vvv eli varhainen vessahätäviestintä tarkoittaa sitä, että äiti/isä yrittää tulkita lastaan ja antaa lapselle tilaisuuden pissata/kakata muualle kuin vaippaan. Vauva jo ihan vastasyntyneestä lähtien tunnistaa hätänsä eikä mielellään kakkaa itsensä tai jonkun muun päälle.

Tässä kuvassa näkyy normaali kakatus-/pissatusasento. Polvitaipeista kiinni, vauvan selkä itseä vasten ja pylly kohti ämpäriä, lavuaaria tai vessanpönttöä. Kuvassa K on 1kk vanha.

Tässä kuvassa näkyy normaali kakatus-/pissatusasento. Polvitaipeista kiinni, vauvan selkä itseä vasten ja pylly kohti lavuaaria tai vessanpönttöä. Kuvassa K on 1kk vanha ja käy tarpeillaan ämpärin päällä. Mökkiolosuhteissakin vessatus on yllättävän helppoa, ämpäri vain pyllyn alle ja menoksi!

Ennen H:n syntymää olin lukenut vvv:stä jonkin verran, mutta ajattelin että se on liian haastavaa ja aikaavievää, eli en suunnitellut sen kokeilemistakaan. Toisin kuitenkin kävi. Kun H oli 3 viikkoa vanha, istuin kotona vauva sylissä ja kun se siinä rupesi vääntelehtimään niin tuli mieleen että voisikohan sillä olla pissahätä. Vein H:n roikotettavaksi lavuaarin päälle ja kas, pissahan sieltä lorahti. Kun sama tapahtui vielä pari kertaa oli mieleni muuttunut: mahtava keino vähentää vaippapyykkiä ja helpottaa kuivaksioppimista!

H:n kanssa vessatus (niinkuin sitä meillä on kutsuttu) sujuikin pienestä lähtien tosi hyvin. Jo 3-4 kuukauden iässä vaippoja kastui päivässä vain 1-5 ja kakkavaippoja tuli todella harvoin. Yöt olivat kyllä vähän rasittavia kun H heräsi pissahätäänsä ja kiemurteli ja kiemurteli. Koin parhaaksi vessattaa siis yölläkin, kun parin minuutin vessakeikka tuntui pienemmältä pahalta kuin puoli tuntia pissahätäänsä kiemurteleva vauva.

Toki takapakkia tuli. Jossain siinä vuoden iän tietämillä H ei halunnut pissata pönttöön eikä pottaan. Vaippoja kastui hirveällä vauhdilla muutaman kuukauden ajan. Kunnes sitten kesän lähestyessä H yhtäkkiä muisti taas jutun jujun ja oppikin lähes kerralla päiväkuivaksi. Kesän ajan käytettiin vaippaa kun lähdettiin pois kotoa, syksyllä jätettiin sekin pois ja talvella 2v1kk lapsen kanssa jätettiin yövaippakin kokonaan pois. Eikä pissavahinkoja ole montaa sen jälkeen tullut.

K:n kanssa vessatus aloitettiin heti syntymän jälkeen ja ensimmäiset lavuaarikakat ja -pissat saatiinkin jo synnärillä. Kotona kuitenkin oli se toinen pieni lapsi odottamassa, eli minulla ei ollut niin hyvin aikaa kiinnittää huomiota vauvan viesteihin. Siinä vaiheessa kun hoksasin että ”Aa, K:lla on varmaan vessahätä” ja pääsin vessaan asti, pissa oli jo vaipassa. Ensimmäiset 4 kuukautta K:ta vessatettiinkin lähinnä vaipanvahdon yhteydessä: vaikka mitään ei olisi lavuaarille tullutkaan viikkokausiin, sitkeästi vain kiikutin kokeilemaan joka kerta kun vaippa oli poissa.

Ja sitten se läpimurto tuli myös K:n kanssa. Yhtäkkiä kaikki kakat löysivät tiensä ensin lavuaariin ja myöhemmin vessanpönttöön. Pissavaippoja tulee vielä paljon, mutta kuitenkin usein K pissaa myös pönttöön. Ja hän selvästi ilmoittaa hädästään kitisemällä. Mahtava juttu!

Kun kakka muuttuu kiinteämmäksi, on kivempi saada kakat pönttöön kuin lavuaariin. Tässä K puolen vuoden iässä.

Kun kakka muuttuu kiinteämmäksi, on kivempi saada kakat pönttöön kuin lavuaariin. Tässä K puolen vuoden iässä.

Nyt kahta lasta vessatettuani minusta on lähinnä kummallista, että tämä ei ole yleinen käytäntö länsimaissa. Mitä järkeä on ensin opettaa vauva pissaamaan vaippaan ja sitten parin-kolmen vuoden kuluttua yrittää houkutella vastahakoista taaperoa potalle? Lisäksi vvv-vauvan kanssa pääsee niin paljon helpommalla pyllynpesuissa että ihan jo sen takia kannattaa! On ihan eri pestä pyllyä johon on liiskaantunut kakkaa koko vaippa-alueelle, kuin pyllyä jossa on hitunen kakkaa kankkujen välissä.

Mitäs mieltä te muut olette?

0

10 vinkkiä halpaan kestovaipatukseen

On yleistä tietoa, että kestovaippailu tulee keskimäärin halvemmaksi kuin kertakäyttövaippojen käyttö. Kestovaippailukin voi kuitenkin olla kallista, jos ostaa vain uusia vaippoja tai hurahtaa hienoihin kuoseihin. Näillä kymmenellä neuvolla pääset vaippakaudesta melko pienillä kustannuksilla.

Vaippavarasto ennen H:n syntymää

Vaippavarasto ennen H:n syntymää

1. Osta kaikki mahdollinen käytettynä. Nykyään kestovaippoja saa jo hyvin live-kirppareiltakin, mutta jos kaikista halvimmalla haluaa päästä, kannattaa varata vähän aikaa facebook-kirppisten ja muiden nettimyyntipalstojen seuraamiseen. Sitten kun tiedät hintatason, osaat tarttua tarjouksiin joissa on hyvä hinta-laatu-suhde. Usein jos osaa pyytää oikeassa facebook-ryhmässä, saattaa saada jopa ilmaiseksi tai postikulujen hinnalla ison kasan käypää vaipatusmateriaalia.

2. Osta iso kasa harsoja. Harsoja voi käyttää kaikkeen: sisävaipaksi, vaippaimuksi, vaipanvaihtoalustaksi, pyllynkuivauspyyhkeeksi, naamankuivauspyyhkeeksi, pöydänpyyhintärätiksi, puklurätiksi jne. Harsoja on hyvä olla vähintään 30kpl.

3. Osta iso kasa imuja vaippoihin. Imuja voit tehdä myös itse esim. vanhoista pyyhkeistä tai flanellivaatteista. Imut ovat usein halvempia kun ne ostaa vaipasta erillään isona kasana, ja taskuvaipat ovat halvempia ilman imua. Lisäksi samat imut käyvät koko vaippakauden, kun taas sisävaippoja, taskuvaippoja ja kuorivaippoja pitää olla montaa eri kokoa. Panosta imuihin, ne eivät saa loppua kesken!

Vasemmalla taittoimuja, sitten mikrokuituimuja, kaksi oikeanpuoleista kasaa sekalaisia pienehköjä imuja.

Vasemmalla taittoimuja, sitten mikrokuituimuja, kaksi oikeanpuoleista kasaa sekalaisia pienehköjä imuja.

4. Osta pari hyvää kuorivaippaa joka koossa. Mielestäni riittävä varasto kuorivaippoja on 3kpl S-kokoa sekä 2kpl M ja L kokoa. Yhteensä 7 kuorivaippaa, jotka riittävät yleensä koko vaippaiäksi. Kuorivaippa on nopea pestä käsin ja se kuivuu nopeasti, siksi niitä ei tarvita kovin montaa.

5. Osta TSI-vaippoja. Jonkun itse tekemät vaipat toimivat yleensä ihan yhtä hyvin kuin merkkivaipatkin, mutta ovat huomattavasti halvempia. Vähänkäytettyjä TSI-vaippoja saa jopa halvemmalla kuin vaipan materiaalikustannukset.

Tällä hetkellä käytössä olevia jonkun tekemiä TSI-vaippoja.

Tällä hetkellä käytössä olevia jonkun tekemiä TSI-vaippoja.

6. Osta muutama sisätäyttövaippa yövaipoiksi. Ns. oikeat yövaipat ovat todella kalliita myös käytettyinä, mutta yhtä hyvin pärjää sisätäyttövaipoilla. Sisätäyttövaipat ovat usein tosi halpoja, ja niihin saa laitettua sisään imua juuri sopivasti omalle lapselle. Yövaipaksi kannattaa ostaa kokoa isompi vaippa kuin muut käytössä olevat, niin imua mahtuu tarpeeksi.

Jonkun itsetekemä sisätäyttövaippa, johon yöksi laitan taittoimun ja pienen mutta paksun lisäimun.

Jonkun itsetekemä sisätäyttövaippa, johon yöksi laitan sisälle taittoimun ja pienen mutta imukykyisen lisäimun.

7. Osta äitiyspakkauksissa olleita vaippoja. Kushies AIO-vaippoja ja Myllymuksujen vihreitä taskuvaippoja ja liloja AIO:ta saa monesti uutenakin muutamalla eurolla ja ne toimivat siinä missä muutkin vaipat.

Ylhäällä Kushies, alhaalla Myllymuksut. Kaikki hyvin toimivia, mutta halpoja vaippoja kirppareilla.

Ylhäällä Kushies, alhaalla Myllymuksut. Kaikki hyvin toimivia, mutta halpoja vaippoja kirppareilla.

8. Pese täysiä koneellisia. Jos et saa vaipoista pesukonetta täyteen, nakkaa sekaan muuta 60 asteessa pestävää pyykkiä, esim. pyyhkeitä ja lakanoita. Veden ja sähkön säästämisen lisäksi säästät aikaa kun ei tarvitse pestä kaikkea erikseen.

9. Tee itse sisävaippoja kierrätysmateriaaleista.  Toki voit tehdä taskuvaippojakin, mutta niissä materiaalikustannuksia tulee helposti yhtä paljon tai enemmän kuin käytettynä ostetulle vaipalle.

10. Toteuta vvv:tä eli vauvojen vessahätäviestintää. Aluksi tämä lisää työtä ja vaippapyykkiä, mutta jo muutaman kuukauden iässä lapsi alkaa pissata ja kakata usein myös pönttöön tai lavuaariin. Lapsi myös oppii kuivaksi todennäköisesti nuorempana jos häntä on käytetty vessassa jo vauvasta asti. Nuorena kuivaksi oppinut lapsi ei tarvitse välttämättä L-kokoisia vaippoja ollenkaan, tai vaikka tarvitsisikin, säästyy vähintään vaivaa ja pesukustannuksia.

K käy mökkiolosuhteissa tarpeillaan ämpärin päällä.

Parin kuukauden ikäinen K käy mökkiolosuhteissa tarpeillaan ämpärin päällä.

Jos aloittaisin kestovaippailun nyt ja haluaisin päästä mahdollisimman halvalla ja helpolla, käyttäisin seuraavanlaisia vaippasysteemejä:

  • Päivisin kotona kuorivaippa, jonka sisällä suoraan joku imu.
  • Päivisin kaupungilla/kylässä/muuten liikkeellä TSI-taskuvaippoja, joiden sisällä imuja.
  • Yöllä sisätaskuvaippa, jonka sisällä sopivasti imuja, tähän päälle kokoa liian iso kuorivaippa, jotta se peittää hyvin sisävaipan joka kohdasta.
Vaipanvaihtopiste

Vaipanvaihtopiste

Vaipanvaihtopisteestä löytyy kaikki tarpeellinen. Laatikossa on taskuvaippoja valmiiksi täytettynä reissuja varten ja sisävaippoja valmiiksi täytettynä yövaippakäyttöä varten. Alahyllyllä on harsokasa ja oikeassa sivussa sekalaisten imujen kasat, joita laitetaan kuorivaipan sisälle kotikäyttöön. Hoitopöydän oikeassa reunassa roikkuu pari kuorivaippaa, isompi yökäyttöön ja pienempi päiväkäyttöön. Vaippakorin vieressä pienessä lilassa korissa on kestoliivinsuojat ja lisää sekalaisia imuja.

Yövaippa paikallaan.

Yövaippa paikallaan.

Lisävinkit stressittömään ja mukavaan kestovaippailuun:
1. Älä stressaa pienistä ohivuodoista, niitä sattuu kaikille. Vaatteet saa vaihdettua ja pestyä siinä missä vaipatkin ja vahingoista oppii laittamaan seuraavalla kerralla eri määrän imua tai eri kokoisen kuoren/vaipan.
2. Vaikka ostatkin vaipat käytettynä, katso että kuminauhat ovat hyvässä kunnossa (tai vaihda ne itse). Jos reisikuminauhat ovat liian löysät, vaippa falskaa helposti.
3. Vaihda vaippaa usein, noin 1-2 tunnin välein hereillä ollessa. Anna myös usein ilmakylpyjä, eli pidä lasta välillä ilman vaippaa esim. pyyhkeen päällä. Näin vaippa-alue ei pääse hautumaan kauaa märässä vaipassa ja iho pysyy hyvänä.
4. Älä käytä rasvaa vaippa-alueella ellei sitä todella tarvita. Usein vaippa-alueen iho pysyy hyvänä pelkällä tuuletuksella. Kun aloittaa rasvaamisen, iho helposti vaatii jatkossakin rasvaa ja kestovaipat saattavat mennä tukkoon rasvan käytöstä.
5. Älä pese vauvan pyllyä jatkuvasti. Jokaisen pissavaipan jälkeen ei ole tarpeellista pestä, iho vain kuivuu turhaan. Kakan jälkeen tietysti pestään, samoin kuin aamulla kun vaippa-alue on hautunut pitkään samassa vaipassa.
6. Älä myöskään käytä puhdistuspyyhkeitä jokapäiväisessä käytössä. Puhdistuspyyhkeissä on vaikka mitä kemikaaleja, jotka kuivattavat vauvan herkkää ihoa. Itse käytän puhdistuspyyhkeitä vain hätätilanteessa (kakat puistossa tms.), koska en halua vauvan sukupuolielimiin aineita, joilla voi pyyhkiä tussin ja väriliidun pois mistä tahansa.