0

Nuhaterveiset, köhäterveiset

Päiväkoti alkoi, flunssa tuli. Muuten päiväkodin aloitus on mennyt ihan hyvin.

Höpöttäjä on sulautunut joukkoon helposti, ja ainakin toistaiseksi on aina lähtenyt päiväkotiin mielellään ja ollut harmissaan kun nyt jo haetaan pois. Kivasti H on löytänyt jo leikkiseuraakin, sisätiloissa oman ryhmän rauhallisimmista pojista ja pihaleikeissä ennestään tutusta pojasta, joka on toisessa ryhmässä samassa päiväkodissa.

Kiljukaulalla ennakko-odotusten mukaisesti on ollut vähän hankalampaa. Sisällä on enimmäkseen mennyt hyvin, ruoka on maistunut (paitsi ekan päivän kaalilaatikko) ja uni on tullut helposti ja ilman itkuja. Ulkoilut sen sijaan ovat itkettäneet kovasti, mikä on sinänsä hassua, että K tykkää yleensä hirveästi ulkoilusta, lapioleikeistä, kottikärryn työntämisestä, liukumäen laskemisesta ja keinumisesta.

Meillä on takana nyt siis hurjat 5 päiväkotipäivää, ja niistäkin K oli yhden päivän sairaana kotona. Totuttelu on siis tosiaankin vielä ihan vaiheessa, eli eiköhän tämä tästä. Meillä on onneksi mahdollisuus aloittaa lasten päiväkotiura kevyesti, kun mulla ei vielä ole töitä. Tähän mennessä päivät ovat olleet noin klo 10-15, mikä on Kiljukaulalle vielä siedettävä aika, kun tuosta nukkuu pari tuntia. Höpöttäjähän olisi mielellään pitempäänkin, mutta ehtiihän tuota.

Mehän ei siis päästy kumpaankaan niistä päiväkodeista, mihin haettiin. Tuo mihin saatiin paikat, on noin 4km päässä meiltä, eikä sinne pääse bussilla oikein mitenkään. Kuljetusten puolesta siis himpun verran hankala, mutta muuten ollaan tykätty tuosta päiväkodista kyllä paljon. Hoitajat on mukavia, ja vaikka päiväkoti on iso, se on jaettu kahteen rakennukseen ja meidän lapset pääsi siihen pienempään rakennukseen, jossa on vain 4 ryhmää. Tälle pienelle rakennukselle on myös oma piha, jonka vieressä on vielä metsäpiha, eli pihalla ei ole liikaa lapsia kerrallaan.

Päiväkotilapset kotitouhuissa. Tässä menossa junaleikki.

Päiväkotilapset kotitouhuissa. Tässä menossa junaleikki.

Lopuksi vielä pakko vähän hehkuttaa vadelmatarhaa: oon kiertänyt kirppiksiä (kuten yleensäkin) aika ahkerasti, ja mistään en ole löytänyt Höpöttäjälle sopivia talvikenkiä. Eilen sitten kävin vadelmatarhalla viemässä tavaraa myyntiin, ja sieltä löytyi heti kahdetkin sopivat kengät, joista valita. Kenkien lisäksi löysin H:lle pipon. Nyt kelpaa päiväkodin pihalla rymytä.

0

Vauva paranee

K taitaa olla parantumassa. Sen tietää esim. siitä, että ruoka maistuu ja K jaksaa leikkiä jo lattiallakin pitkiä pätkiä. Tervehtymisen merkkejä ovat myös K:n hyväntuulisuus ja valuvan rään vähyys. Kaikista tärkeimmät merkit tulivat kuitenkin äsken nukkumaanmennessä: hoitopöydällä pötköttely EI enää käy, ja nukahtaminen EI enää onnistu parissa minuutissa rauhallisesti niinkuin sairaana.

Viikon sairastelun (ja rauhassa hoitopöydällä pötköttelyn ja sänkyyn nukahtamisen) jälkeen, tänään K vihdoin nukahti taas raikuvan ”minä EN halua nukahtaa!” -huudon tahtiin. Huh hei ja paluu normaalitilaan. ❤

0

Sairaspäivien puuhaa

Mitäpä sitä sairaspäivinä tehdään? No pelataan tietysti. Ja rakennetaan legoista kaikenlaisia rakennelmia.

Meillä oli J:n kanssa puhetta, että ei ostettais H:lle pikkulegoja vielä, kun sitten on se vaara että K syö ne pienenpienet osat. No, sopimus piti hyvin kunnes löysin kirppikseltä hienon legopoliisiauton ja moottoripyörän. Pikkulegojen kanssa on nyt tiukka sääntö: saa rakentaa vain keittiön pöydällä, ja jos jotain tippuu lattialle, pitää hetiheti käydä nostamassa, ettei vaan mene K:n suuhun. H onkin noudattanut sääntöä kiitettävästi, mutta tiukasta sääntelystä huolimatta pikkulegot on ollut ihan hitti! Tuota yhtä autoa on rakennettu viikon aikana valehtelematta ainakin 10 kertaa. Ja tuolla tuo nytkin sitä kasaa kun mä tässä naputtelen.

Pikkulegoja.

Pikkulegoja.

Myös isot legot kelpaa edelleen. Niistä on viime aikoina rakennettu mm. tällaisia:

Traktori ja peräkärry.

Traktori ja peräkärry (J:n avustuksella)

Kaksikauhainen kaivuri.

Kaksikauhainen kaivuri (J:n avustuksella)

Silta yli legomeren.

Silta yli legomeren (äitin avustuksella)

Lisäksi on tietysti tehty kerrostaloja, kierreportaita, autotalleja, erilaisia eläimiä, ukkeleita ja linnoja.

Tänään H on ehtinyt myös jo pelata ”imppeä”:

Kimble.

Kimble.

Kimblekavereina tietysti Nalle Puh ja halisammakot, kun äitillä oli muuta hommaa. Minusta on muuten pienenä otettu melkein samanlainen kuva, jossa pelaan kimbleä nallejen ja nukkejen kanssa, harmi kun en löytänyt sitä tähän. Muokkaus! Mun äitipä löysi ja lähetti kuvan:

Halimamma ja nuket pelaa kimbleä vuonna 1988.

Halimamma ja nuket pelaa kimbleä vuonna 1988.

Mitäs teillä tavataan puuhata sairaspäivinä? Entä millaisia legorakennelmia on tullut rakenneltua viime aikoina? 🙂

0

Sairastuvalta päivää

Ensin vauvalla oli oksennustauti. Sitten kun se meni ohi niin nyt sillä on kova yskä. Ja vatsatauti tuntuisi tarttuneen molempiin vanhempiin. Oi voi voi.

Iloisempiakin uutisia onneksi on. Mummu ja vaari kävi kylässä ja K ei enää ihan kauheasti vierastanut, pystyin jo jättämään molemmat lapset puoleksi tunniksi mummun hoiviin ja hyvin meni! K on jatkanut hiljalleen ilman tukea seisomis -harjoituksiaan, ja nyt seisoo välillä jo 5-10 sekuntia. Että ensiaskelia odotellessa. H:n puhe on kehittynyt edelleen ihan hurjaa vauhtia, suurin osa kirjaimista onnistuu jo hienosti ja puhe on enimmäkseen ymmärrettävää. Hilpeyttä meissä muissa toki aiheutti eilinen ”äppäs-äppä”. Arvauksia mitä H sillä tarkoitti?