0

Ompeluinnostus

Ompelukärpänen puraisi muutama viikko sitten. Sain lainaan ompelukoneen ja ostelin kirppareilta muutamat kankaat. Ja sitten ompelin. Ihan ilman kommelluksia homma ei ole aina mennyt, mutta ihan kivojakin vaatteita olen saanut aikaan. 🙂

Molemmilla uudet yläosat, Höpöttäjällä t-paita ja Kiljukaulalla mekko.

Molemmilla uudet yläosat, Höpöttäjällä t-paita ja Kiljukaulalla mekko.

Tässä omatekemät housut kirpparilta ostetusta vääränkokoisesta, mutta kivan värisestä hupparista. Paita on ostettu bodynä, lyhensin paidaksi kun ei paljon bodyjä tule enää käytettyä.

Tässä omatekemät housut kirpparilta ostetusta vääränkokoisesta, mutta kivan värisestä hupparista. Paita on ostettu bodynä, lyhensin paidaksi kun ei paljon bodyjä tule enää käytettyä.

Omatekemät pöksyt, ja tämäkin paita on lyhennetty bodystä.

Omatekemät pöksyt, ja tämäkin paita on lyhennetty bodystä.

Höpöttäjällekin on tehtynä lisäksi housut, ja yksi paita odottelee viimeistelyä. On tullut ommeltua jo sen verran, että punainen lanka loppui kesken. 😀 Lisää kuvia varmasti seuraa kunhan saan viimeisteltyä nykyiset ja tehtyä lisää, innostus ei nimittäin ole ainakaan vielä laantunut!

0

Täydellinen äitienpäivä

Mitä äiti toivoo äitienpäivältä? No tämä äiti toivoo hyviä unia, mukavaa tekemistä sekä yksin että perheen kesken ja hyvää ruokaa, jota ei tarvitse itse valmistaa. Ja sain kaiken! ❤

Aamulla mies heräsi lasten kanssa touhuilemaan, kun itse jatkoin onnellisena vielä pari tuntia unia. Kun sitten lopulta kömmin sängystäni, vastassa oli pari hyväntuulista mukulaa, hyväntuulinen mies ja äitienpäiväkortti. Asunnossa leijaili suklaan tuoksu.

H:n askartelema kortti.

H:n askartelema kortti.

Aamupalan jälkeen suunnittelin kirppiksellä käyntiä, mutta onneksi kirppikset olivat tänään kiinni, niin tuli tehtyä jotain vielä paljon mukavampaa, nimittäin pelattua frisbeegolfia! Sain mukaan pari kaveria (äitejä myös muuten), ja me vietettiin kivat pari tuntia fribaten, luonnosta ja hyvistä jutuista nauttien.

Kotiin palatessa pääsinkin suoraan lounaspöytään, ja jälkkäriksi oli sitten sitä suklaantuoksuista uh niin täyteläistä brownieta. Nam!

Pienen lepohetken jälkeen päivä jatkui pihahommilla ja fribaputtausten harjoittelulla. Koko perheen kesken nautittiin ihanasta aurinkoisesta ilmasta ja revittiin auki pihan yhtä nurkkaa. Niin ja se puttailu – olisi kannattanut harjoitella ennen fribakierrosta, putti parani hetkessä tosi paljon!

All in!

All in!

Kun illalla vielä käytiin koko perheen kesken saunassa ja saunan jälkeen lapset menivät kiltisti nukkumaan, voiko enää muuta päivältä toivoa? Ei voi.

1

Herneenversoja, nam!

Istutin kaksi viikkoa sitten herneitä.

Herneet nyt.

Herneet nyt.

Siis oikeasti. 13 päivää sitten ostin pussillisen kuivia herneitä. Pistin niistä pari kourallista likoamaan yön yli ja 12 päivää sitten istutin ne parin sentin syvyyteen tuollaiseen viinirypälerasiaan (jonka alla on karkkirasia).

Herneet rupesivat itämään jo vedessä, ja multaan päästyään kasvu oli tosi nopeaa. Parissa päivässä kasvustoa oli jo mullan yläpuolellakin, ja alle viikossa oli kivoja ja hyvänmakuisia muutaman sentin versoja. Nyt kahden viikon päästä nuo alkaa olla jo niin pitkiä, että maku ei enää ole parhaimmillaan. Mietinkin nyt lähinnä, että jaksaisiko noita katsella vielä pitkään ja toivoa että ne tekisivät joskus herneitä.

Mutta siis herneenversojen kasvatus: suosittelen lämpimästi! Tosi helppoa hommaa, pitää vain muistaa kastella tarpeeksi usein, multa ei saa kuivaa missään välissä. Ensi kerralla istutan vähemmän kerrallaan, jotta sitten istutuksesta noin 5-9 päivän päästä tulee syötyä kaikki. Silloin ne nimittäin olivat parhaimman makuisia.

Helppoa ja hyvää salaattia omalta ikkunalaudalta!

0

Paprikankasvatusta

Meillä on hedelmiä. Siis onhan niitä yleensäkin, mutta nyt on epänormaalin montaa erilaista. On klementiiniä, päärynää ja banaania, viinirypäleitä, ananasta ja granaattiomenaa. Joo! Ekaa kertaa ikinä meillä on granaattiomena, ehkä jo huomenna uskallan avata ja testata miltä se maistuu. 🙂

Hedelmät.

Hedelmät.

Tänään aamulla kun syötiin noita klementiinejä niin löysin siemenen. Kysäisin H:lta että haluaisko se että istutettais siemen purkkiin ja halusihan se. No minä reippaana tyttönä hain autotallista yhden kukkaruukun ja pihavarastosta multaa. Siinä sitten päivä kului eteenpäin odotellessa että multa sulaa, kun yhtäkkiä tuli mieleen että voishan sitä samalla istuttaa paprikaakin kun kerran rupeaa istutuspuuhiin.

Siis mähän oon joskus enemmänkin istutellut ja kasvatellut paprikoita ja chilejä, vaan en oo koskaan oikeastaan satoa saanut. Syytän väärään suuntaan olleita opiskelija-asunnon ikkunoita. Mutta nyt siis testaamaan taas!

Hain siis autotallista vähän lisää purkkeja ja purnukoita ja sitten istutushommiin. Jääkaapissa ei ikävä kyllä just nyt sattunut olemaan chilejä, mutta onneksi löytyi keltaista normipaprikaa ja punaista suippopaprikaa, niitä siis istutettiin. Ja tietty se klementiinin siemen istutettiin kans.

Kasvualusta.

Kasvualusta.

Isossa purkissa on siis klementiini ja pienissä ensin keltaiset paprikat ja sitten punaiset. H piirsi purkkeihin oikean väristen paprikoiden kuvat, että tietää mistä pitäis tulla mitäkin. Vietiin purkit H:n huoneen pöydälle, siellä kun on kätevästi eteläänpäin ikkuna. Ja pyyhkeen pistin vielä alle, että jos H itse kastelee ja menee vähän yli niin ei oo niin justiinsa.

Olipa mukava pitkästä aikaa istutella jotain, nyt vaan sitten jännäämään kasvaako noista jotain ja jos kasvaa niin milloin! Kivahan se ois syksyllä syödä omia paprikoita, mutta mä oon jo tyytyväinen jos saan jotain vihreää esiin mullan alta. Aika näyttää!

0

Puuhastelupäivä

Tänään on ollut puuhastelupäivä. Heti aamusta siivoilin meidän kodinhoitohuoneessa pöytätasoja ja viikkasin paikoilleen puhtaita pyykkejä. Lounaan jälkeen tyhjensin, pyyhin ja täytin järjestelmällisemmin yhden kaapin kodinhoitohuoneessa. Nyt taas tietää mistä löytyvät purkit, kynttilät, varalamput ja monet muut tavarat. Kaapista löytyi myös kasa poistoon menevää tavaraa, osa meni suoraan roskiin ja osa varmaan annetaan roskalavalla tai vastaavalla.

DSC_0095

Vauva viihtyy mun järjestellessä kaappia.

Kodinhoitohuoneessa puuhastelun sivussa pesin pari koneellista pyykkiä ja sitten innostuin värjäämään harsoja. Meillä on pyörinyt käytössä useampikin muka valkoinen, mutta oikeasti harmaa-vaaleanruskealaikukas harso, joista nyt olisi tarkoitus tulla kivan tumman ruskeita. Märkänä roikkumassa nuo on mun mielestä tosi rumia, mutta toivottavasti sävy vielä muuttuu kuivuessa.

Harsot kuivumassa.

Harsot kuivumassa.

Kaiken tämän puuhastelun mahdollisti ensin K:n pitkät aamupäiväunet ja sitten pikkukoulussa oleva H. Tuntuu että yhden lapsen kanssa voi touhuta ja siivota ja tehdä vaikka mitä, mutta kun molemmat on kotona ja hereillä niin ei kädet enää riitä muuta kuin perushoitoon ja ehkä ruoan laittoon. Onneksi sentään pienempi vielä nukkuu päikkärit tai parit päivässä.

Onhan meillä tietysti tuo isikin kotona, mutta se tiputti aamulla kännykkänsä lattiaan ja vietti seuraavat hetket siirtäen kaikkea tarpeellista kännykän muistista tietokoneelle. Sitten H:n pikkukoulun aikana J kävi viemässä luurinsa huoltoon ja kaupassa. Ja nyt illaksi se lähtikin kyykkäämään.

H:sta on tullut ihana pikku höpöttelijä. Tämä on H:n käsitys tilanteesta parin vuoden kuluttua kun H ja K keskustelevat mistä leikittäisiin.

”Minä sanoisin: ”K leikitäänkö junaradalla?”

K sanoisi: ”Ei, leikitään nukeilla.”

Minä sanoisin ”Ei”.”

Toivottavasti neuvottelutaidot vähän paranee, että niitä yhteisiäkin leikkejä sitten aikanaan löytyy. 🙂

Päivän ihanin hetki oli pikkukoulun jälkeen, kun H istui mun sylissä pitkän aikaa halittavana ja sitten sanoi ”miä jakastan siusta”. ❤