0

Ensimmäinen pikkukoulupäivä ja tavaroidensisäänkantopäivä

Tänään se pikkukoulu sitten taas alkoi. H potkupyöräili sinne hirmuista vauhtia ilosta hihkuen, onhan tätä odotettukin jo pari kuukautta! Tänään mentiin vielä potkupyörällä, mutta saapa nähdä mennäänkö ensi viikolla polkupyörällä, nimittäin:

Eilen saatiin Höpöttäjälle uusi, pienempi polkupyörä! Satuin olemaan facebookin roskalava-ryhmässä oikeaan aikaan ja ihan ilmaiseksi kävin hakemassa pienemmän harjoituspyörän. Eilen vähän testailtiin ja tänään harjoiteltiin tuossa kotitiellä ja sehän alkaa sujua! Viimeisillä harjoitusajoilla H pysyi ihan itse pystyssä jo monta kymmentä metriä!

Uusi, pienempi pyörä.

Uusi, pienempi pyörä.

Eilen meille tuli paljon muutakin tavaraa:
– kaappi, josta tuunaan astiankuivauskaapin mökille
– ritiläkorisysteemi, josta tuli frisbeegolfkiekkojen kuivausteline eteisen kaappiin
– Höpöttäjälle talvivaatetta: haalari, toppahousut ja villapuku
– 2 turvavyöistuinta, toinen meidän autoon ja toinen todennäköisesti mummun ja vaarin autoon

Mä oon nii-iin onnellinen siitä, että nykyään on hyviä kirppareita ja nettimyyntipalstoja. Nytkin säästettiin tosi pitkä penni siinä, että kaikki nuo ostettiin käytettynä, hintaa noilla kaikilla yhteensä oli noin 120€. Uutena jo pelkkä yksi turvaistuin tai talvihaalari olisi maksanut helposti tuon verran!

Mainokset
0

Ei ihan paras päivä…

Ensinnäkin aamulla vä-syt-ti. K pukkasi yöllä ensimmäisen hampaansa esiin ja heräili puolen tunnin välein. No okei, sain mä yhden kolmen tunnin unipätkän, mutta väsytti silti.

Sitten kun olin selvinnyt aamupalasta ja saanut silmät kunnolla auki, hoksasin että pyykit on koneessa. Märkinä. Ne pestiin eilen joskus iltapäivällä muistaakseni. Laitoin uudestaan huuhteluohjelmalle, kun on ennestään jo kokemusta vastaavasta ja yön yli koneessa märkänä olleet pyykit ei oo ihan raikkaimman tuoksuisia. Huuhteluohjelma pyöri siis joskus aamupäivän puolella ja lopulta mä sain ne pyykit narulle joskus neljän maissa kai. Ei voi muistaa ihan tarkkaan näinä päivinä.

Kaikista ihanin niitti tähän päivään tuli, kun oltiin lähdössä pikkukouluun. H seisoo eteisessä valmiina kurapuvussaan ja K odottaa eteisen lattialla ulkovaatteissaan, että haen vaunut kodinhoitohuoneesta. Kurkkaan kodinhoitohuoneeseen – ei vaunuja. Kurkkaan olohuoneen nurkkaan – ei vaunuja. Soitan J:lle töihin: ”Onko vaunut jääneet auton peräkonttiin?” J muistaa heti että ei, nehän vietiin sinne kodinhoitohuoneen ulkopuolelle odottamaan sisäänottoa, kun oltiin lauantaina Ideaparkissa ja tultiin isojen kantamusten kanssa. Kurkkaan kodinhoitohuoneen ovesta – jep, siellähän ne vaunut edelleen odottaa, sateessa ja litimärkinä.

Vaunut seisoi siis kolme päivää ulkona ilman katosta, ja tänä aikana on muistaakseni satanut muulloinkin kuin tänään. Ei kiva. Mietin vaihtoehtoisia kulkupelejä pikkukouluun: K:n voisi laittaa liinaan, mutta mulla ei oo sateenkestävää kantotakkia ja tuolla sataa. Eli me kastuttais molemmat. Päädyin sitten duunaamaan niitä litimärkiä vaunuja uuteen uskoon:

  • vaunukoppa pois (hyi se oli ihanihan läpiläpimärkä)
  • vaunun pohjalle iso jätesäkki, kiinnitin pyykkipojilla että pysyi paikoillaan (vaunun pohja oli ihan yhtä läpiläpimärkä)
  • jätesäkin päälle villaviltti ja viltin päälle K makuupussissaan
  • koko komeuden päälle sadesuoja (ei haittaa vaikka vaunut kastuisi lisää, mutta ois kiva jos K makuupusseineen pysyisi kuivana)

Joo. Selvittiin me pikkukoulumatkasta ja nyt vaunut on kuivumassa lattialämmitetyssä kodinhoitohuoneessa. Toivottavasti ei tuu hometta tai muuta inhottavaa.

Illalla onneksi oli kivat vaatekutsut kaverin luona. Oltiin siellä kahdestaan K:n kanssa ja oli mukavaa ja rentouttavaa. Ja nyt on vaunukoppa jo kuiva (oli kuivauskaapissa joitain tunteja). Vaunun pohja sen sijaan on edelleen litilitimärkä, se jatkaa oloaan kuivauskaapissa. Positiivista tässä päivässä on myös se, että nyt se alkaa olla jo takanapäin. 🙂

0

Pikkukoulupäivä

Pikkukoulupäivät ovat näin äidin näkökulmasta viikon parhaita päiviä. Kun yksi lapsi on muutaman tunnin poissa, ehtii keskittymään pienempään ja viettämään ihan omaakin aikaa kun pienempi nukkuu. Tällä kertaa pikkukoulupäivä alkoi aamupalan jälkeisellä kylpysessiolla. Eli H kylpi, minä suihkuttelin ja K istui sitterissään katselemassa.

K keskittyi Minni Hiiren maistelemiseen.

K keskittyi Minni Hiiren maistelemiseen.

Tässä on suuri ero ensimmäisen lapsen vauva-aikaan: kun H oli vauva, en juuri koskaan käynyt suihkussa hänen hereilläollessaan, koska hän huusi silloin koko suihkun ajan. Näin myöhemmin ajateltuna huuto saattoi johtua siitä ettei häntä oltu totutettu suihkuseuralaiseksi jo pienestä pitäen.

K on jo tottunut kylpyhuoneessa odotteluun eikä ole millänsäkään kylpemisen ja suihkun äänistä tai pienistä vesiroiskeista.

H:n uusi kylpytakki.

H:n uusi kylpytakki.

Kylvyn jälkeen testattiin H:n uusi kylpytakki. Löysin takin viime viikonloppuna kirpparilta, ja siinä on napit edessä! Olen etsinytkin isompaa kylpytakkia napeilla tai neppareilla, koska en tykkää pelkästään vyöllä solmittavista kun ne eivät pysy kiinni. Tuo apinatakki on kokoa 110/116, mutta ihan hyvin pystyi ottamaan käyttöön jo nyt, kun hihat eivät kuitenkaan ole hirveän pitkät. Itseasiassa aika hienokin tuollainen pohjepituinen kylpytakki.

Pikkukoulumatkalla

Pikkukoulumatkalla

Kylvyn ja ruoan jälkeen sitten lähdettiinkin pikkukouluun. H kulkee sinne omalla potkupyörällään ja K tietysti vaunuissa. Hienosti tuo potkupyöräily on kehittynyt kun joka viikko vähintään parina päivänä sitä harjoitellaan. Ja H:n kanssa on niin helppo mennä minne vain, kun hän kuuntelee ja tottelee ohjeita. Jos pyytää pyöräilemään tien reunassa, H pyöräilee. Ainakin niin kauan kuin muistaa, mutta sitten voi sanoa uudestaan. 🙂

Pikkukoulun aikana minä ja K otimmekin pitkät päiväunet, eli onnistunut päivä!