0

Miksi meillä ei nukuta?

Koska möröt. Koska siniset autot. Koska keltaiset autot. Koska robotit. Ja koska yksi kipeä vauva.

H on ruvennut näkemään painajaisia. Kai se kertoo mielikuvituksen kehittymisestä ja on merkki kasvamisesta, mutta on se aika kurjaa kun pieni ihminen joka yö herää pelkäämään painajaisen sinistä autoa tai pelottavaa robottia.

Nyt viimeisimpinä öinä H on halunnut painajaisesta herättyään meidän sänkyyn nukkumaan, mikä on kyllä ihan sallittua, mutta toisaalta vielä lisää häiritsee meidän unia. K nimittäin nukkuu pinnasängyssään, joka on kiinni meidän parisängyssä. Usein H tulee meidän väliin sellaisella hyörinällä ja jutellen samalla, että K herää. Ja kun K herää jutteluun, hän luulee että on aamu ja herää itsekin juttelemaan. Esim. viime yönä K jutteli ja kääntyili sängyssään yli tunnin ajan joskus neljän-viiden tienoilla ennen kuin rauhoittui uudestaan nukkumaan.

Kun lisäksi tosiaan K on vähän sairas ja heräilee monta kertaa yössä ihan vain yskimään (niiden normaalien syöttöheräämisten lisäksi), tuloksena on vähän väsyneet vanhemmat.

Parina iltana olen yrittänyt kompensoida yöheräilyjä menemällä aikaisemmin nukkumaan – ei kannata! Sattumalta molempina iltoina kun olen päässyt jo vähän yli kymmenen sänkyyn, on tullut kauheat iltasäädöt. Yhtenä iltana H pyöri ja hyöri, halusi vuorotellen vessaan ja juomaan ja meidän sänkyyn ja omaan sänkyynsä ja rauhoittui vasta joskus yhdeltä yöllä. Toisena iltana taas K:lla oli hankaluuksia nukahtaa, ja mun ”iltanukkuminen” meni siihen kun käänsin ja käänsin takaisin selälleen/kyljelleen mahallaan pää pystyssä nököttävää väsynyttä vauvaa.