1

Sienimetsällä

Lähimetsä on ihana asia! Vietettiin tänään aamupäivällä taas mukavat 1,5 tuntia metsässä tallustellen ja sieniä etsien. Kuinka kätevää, että kävelyetäisyydeltä löytyy kivoja polkuja, mustikoita, puolukoita ja sieniä!

2015_08_31_kännykästä 118

Tuo polku, mitä yleensä mennään, on enimmäkseen tasainen ja tarpeeksi leveä, että Kiljukaulakin pystyy kävelemään ihan itse. Siis halutessaan. Aika monta kertaa tuli kuitenkin huudettua vuorotellen: ”H, odota vähän” ja ”K, tule jo!”

2015_08_31_kännykästä 120

Höpöttäjä ei olisi jaksanut mennä niin hitaasti kuin mentiin, ja Kiljukaula pysähtyi joka mustikkavarvun luo syömään. 🙂

2015_08_31_kännykästä 125

Alku- ja loppupään kävelymatkat Kiljukaula matkusti liinakyydissä, Höpöttäjä jaksoi kävellä nekin. Yllä oleva on muuten H:n ottama kuva, aika onnistunut mielestäni 3,5-vuotiaan ottamaksi! No, ensimmäinen kuvausyritelmä ei onnistunut ihan yhtä hyvin:

2015_08_31_kännykästä 124

Niin ja löydettiin me sieniäkin, isohaperoita muutama. Dubloukkeli antaa mittakaavaa.

DSC_0398

Ei tosiaan montaa, mutta isohapero on onneksi nimensä veroinen ja noista muutamasta saa jo enemmän kuin kylliksi pizzatäytettä!