0

Pomppuhuone

Tässä se on.

Tässä se on.

Virallisesti vierashuone, tulevaisuudessa aikuisten makuuhuone. Nyt se on kuitenkin meillä pomppuhuone, ja lasten suosikkihuone meidän talossa.

Idea lähti siitä, kun me ostettiin meidän parisänkyyn uusi joustinpatja. Vanhaa patjaa yritettiin myydä, mutta huonolla menestyksellä, eli se jäi tuonne vierashuoneeseen kaappeja vasten pystyyn. Sitten kun kaapeista piti ottaa jotain, oli aina kauhea säätö siirtää tuota patjaa, ja jollakin kerralla se sitten jäi lattialle. Siinä kun hetken aikaa seurasi H:n pomppimista, oli suunnitelma selvä: tästä tuleekin meille pomppuhuone!

Tällä hetkellä pomppuhuoneessa ei ole muuta pomppuisaa kuin sohva, patja, petauspatja, tyynyjä, peittoja ja peittokäärme, mutta tulevaisuudelle on muitakin suunnitelmia. Ainakin olisi kiva saada kattoon koukut, joihin voisi sitten ripustaa köysitikkaat, renkaat tai keinun. Pienet puolapuut sopisivat myös hyvin yhteen nurkkaan (kunhan siitä saa loputkin rojut selvitettyä pois).

Tyynykasakiipeilyä.

Tyynykasakiipeilyä.

Sen lisäksi, että pomppuhuone on ollut lasten keskuudessa hitti, se on myös ollut tosi kehittäväinen. Meidän varovainen 3-vuotias on saanut paljon rohkeutta ja motoriikka on kehittynyt hyppiessä, kiipeillessä, kuperkeikkaillessa ja tyynyistä majaa rakentaessa. Kohta 1-vuotias taas on opetellut seisomista tuolla pomppuisalla patjalla, onhan se siinä toki vaikeampaa kuin lattialla, mutta eipä satu mihinkään vaikka kupsahtaa. K on myös hienosti oppinut peruuttamaan sohvalta patjalle ja patjalta lattialle!

0

Sormivärikatastrofi

K:n sairastelu sen kun jatkuu. Eilisen päivän pelasti mummu ja käly, jotka otti H:n hoidettavakseen kälyn omien lasten lisäksi koko pitkäksi iltapäiväksi. Sillä aikaa minä ehdin keskittyä sairaan vauvan hoitoon, ja K:n nukkuessa sain itsekin paikkailtua edellisen yön univelkoja.

Tänään J on taas koko päivän menossa, joten yritin keksiä meille jotain mukavaa tekemistä, vaikka ei ulos voidakaan lähteä. Ja sitten keksin: sormivärit! Sormivärit ja paperia mukaan ja koko porukalla kylpyhuoneeseen taiteilemaan! Joo, kivaa koko porukalle!

H maalaa

H maalaa

No, ei se mennyt ihan suunnitelmien mukaan. H maalasi hienosti, mutta K (kädet ja jalat sotkettuaan) keskittyi kuljeskelemaan ympäri kylpyhuonetta. Lopputulos oli vähän maalia paperissa, paljon maalia lattiassa, jakkarassa, kylpyammeessa, kylpyleluissa, potassa ja vessanpöntössä.

Hiiteen paperit

Hiiteen paperit

Mitäs tuolla takana olikaan...

Mitäs tuolla takana olikaan…

Tuli sitten samalla pestyä kylpyhuone. Olihan se toki sen tarpeessa, että mitäpä tuosta! Ehkä kuitenkin ensi kerralla maalataan sormiväreillä ihan pöydän ääressä, K vyötettynä syöttötuoliin kiinni. Tai sitten vasta joskus piiitkän ajan päästä, kun K tajuaa jo itsekin että paperille maalataan, ei muualle.

0

Sairaspäivien puuhaa

Mitäpä sitä sairaspäivinä tehdään? No pelataan tietysti. Ja rakennetaan legoista kaikenlaisia rakennelmia.

Meillä oli J:n kanssa puhetta, että ei ostettais H:lle pikkulegoja vielä, kun sitten on se vaara että K syö ne pienenpienet osat. No, sopimus piti hyvin kunnes löysin kirppikseltä hienon legopoliisiauton ja moottoripyörän. Pikkulegojen kanssa on nyt tiukka sääntö: saa rakentaa vain keittiön pöydällä, ja jos jotain tippuu lattialle, pitää hetiheti käydä nostamassa, ettei vaan mene K:n suuhun. H onkin noudattanut sääntöä kiitettävästi, mutta tiukasta sääntelystä huolimatta pikkulegot on ollut ihan hitti! Tuota yhtä autoa on rakennettu viikon aikana valehtelematta ainakin 10 kertaa. Ja tuolla tuo nytkin sitä kasaa kun mä tässä naputtelen.

Pikkulegoja.

Pikkulegoja.

Myös isot legot kelpaa edelleen. Niistä on viime aikoina rakennettu mm. tällaisia:

Traktori ja peräkärry.

Traktori ja peräkärry (J:n avustuksella)

Kaksikauhainen kaivuri.

Kaksikauhainen kaivuri (J:n avustuksella)

Silta yli legomeren.

Silta yli legomeren (äitin avustuksella)

Lisäksi on tietysti tehty kerrostaloja, kierreportaita, autotalleja, erilaisia eläimiä, ukkeleita ja linnoja.

Tänään H on ehtinyt myös jo pelata ”imppeä”:

Kimble.

Kimble.

Kimblekavereina tietysti Nalle Puh ja halisammakot, kun äitillä oli muuta hommaa. Minusta on muuten pienenä otettu melkein samanlainen kuva, jossa pelaan kimbleä nallejen ja nukkejen kanssa, harmi kun en löytänyt sitä tähän. Muokkaus! Mun äitipä löysi ja lähetti kuvan:

Halimamma ja nuket pelaa kimbleä vuonna 1988.

Halimamma ja nuket pelaa kimbleä vuonna 1988.

Mitäs teillä tavataan puuhata sairaspäivinä? Entä millaisia legorakennelmia on tullut rakenneltua viime aikoina? 🙂

1

Tavarankarsintaa

Meillä on ilmeisesti ihan liikaa tavaraa, kun on aina niin ihana tunne kun pääsee jostain turhasta eroon! Tänään hankkiuduttiin eroon (annettiin roskalavalla) sitteristä, leikkimatosta, mummokärrystä, muutamasta lautasesta ja turhasta valokuvakehyksestä. Huomiselle on jo haku sovittuna vanhasta itkuhälyttimestä, yhdestä haalarista ja kumppareista. Huh!

Oven avaamisen lisäksi tänään on mm. käyty kaupassa, rakennettu lumirappuset ja leikitty legoilla.

Lumirappuset.

Lumirappuset.

En tiedä mistä H sen keksi, mutta yhtäkkiä aamupäivällä hän vaan totesi että haluaa rakentaa lumirappuset. No ulkona oli tänään just sopiva keli, eli lumirappusethan me tehtiin! Samalla testattiin ekaa kertaa pysyiskö K pulkassa ja hyvin pysyi. Ja istui ja naureskeli vaan lähes koko tunnin ajan, mikä me rakennettiin ja kiipeiltiin rappusilla. Hyvin meni!

Legoukkelit leikkii legoilla.

Legoukkelit leikkii legoilla.

Illemmalla H rakensi melkein itse hienon autotallin kaksikauhaiselle kaivurilleen. Autotallin yläkerrassa asuu tietysti meidän perhe. Tuossa yläkuvassa on olohuone, eli pöytä ja sohvat (äiti istuu sohvalla ja K seisoo pitäen pöydästä tukea). Lattialla H ja isi leikkii legoilla. Eikä millään pikkulegoilla muuten!

Legoukkelit nukkumassa.

Legoukkelit nukkumassa.

Sitten ukkeleille tuli väsy ja ne meni nukkumaan. K tietysti pinnasänkyynsä, H omaan huoneeseensa ja äiti ja isi omaansa. Hyvää yötä vaan kaikille ukkeleille ja akkeleille!

0

Vaiheesta toiseen

Ihanasti vaihtelee nämä lasten vaiheet. Aikaisemmin kerroin kuinka 3-vuotiaan ja vauvan yhteiselo on haastavaa. No nyt se ei enää olekaan niin haastavaa. Nykyään meillä kuuluu useamman kerran päivässä: ”K tule minun kanssa leikkimään!” tai ”Tule K tänne majaan minun kanssa!” tai muuta vastaavaa.

H on siis vihdoin hoksannut, että on kaikille mukavampaa kun leikitään yhdessä. Ihanaa! En tiedä onko sillä ollut vaikutusta, että K on oppinut nousemaan seisomaan. Voi olla että näillä asioilla ei ole yhteyttä, mutta aika samaan aikaan on elämä helpottanut kun K on ruvennut seisoskelemaan.

K seisoo ja katselee kuusenkoristelua.

K katselee kuusenkoristelua.

Sen lisäksi että meillä nykyään sujuu yhteisleikit, H on myös hoksannut, että omassa huoneessa on välillä ihan kivakin leikkiä yksin. Kun joskus huomaan, että H:ta rupeaa ärsyttämään, kun K ei leiki hänen suunnitelmansa mukaan, ehdotan että H menisi välillä leikkimään omaan huoneeseensa. Ja yllättävän usein hän menee ja viihtyy siellä välillä pitkäänkin.

Voi elämän helppoutta! Ihanat vaiheet, kestäisipä tämä vielä pitkään.

0

Puuhasteluaamu

Kiva olo kun saa jotain aikaiseksi. Tänään olen jo laittanut tiskit ja pyykit pyörimään ja tyhjentänyt roskiksia. Lisäksi siivosin vähän jääkaappia, kun sielläkin oli laitettavaa roskiksiin ja kompostiin. Ei vaan millään onnistu tuo ruokien syönti jääkaapista, liian usein sinne jää jotain homehtumaan.

Sitten tuli K:n aamupäikkärit ja koristeltiin H:n kanssa eilen leivottuja pipareita. Sokerikuorrutteesta tuli vähän liian löysää ja siten aika valuvaa, mutta ihan meidän näköisiä noista tuli. Hymynaamoja ja liikennevaloja, sitäpä se meidän elämä on!

Piparit.

Piparit.

Tässä aamupäivän aikana H muisti myös että joskus on ollut kantoliinasta tehty riippumatto pöydän alla ja sellainen oli taas saatava. Ja niin laitettiin. Tällä kertaa ollaan (ainakin toistaiseksi) selvitty vähemmillä pään kolautuksilla kuin viimeksi, yli puoli vuotta sitten.

Liinariippumatto.

Liinariippumatto.

En kyllä ymmärrä miten 3-vuotiaalla voi olla noin hyvä muisti. H muisti siis esim. just tuon liinariippumaton vaikka mun muistin mukaan tuo on viimeksi laitettu ennen K:n syntymää. Lisäksi muistaa juttuja sairaalasta, missä H on isin kanssa käynyt kattomassa mua ja K:ta synnytyksen jälkeen. Niin ja mummolan kaupunkiasunnon lelut muisti ulkoa, vaikka kesällä oltiin vaan mökillä ja kaupunkiasunnolla oltiin viimeksi ennen K:n syntymää.

Mä oon niin innoissani joulusta! Tänään ja huomenna vielä miehellä on töitä ja sitten alkaa loma. Ihanaa päästä viettämään joulua (kolmena eri päivänä, kolmella eri porukalla), jakaa lahjoja ja nähdä lasten ilo, saada ehkä itse jotain lahjoja, syödä hyvin ja herkutella.

Kaiken huipuksi sitä lomaa sitten kestääkin koko joulun ajan ja vielä melkein koko tammikuunkin, mies nimittäin pitää osan isyysvapaistaan nyt. Kivaa! Enemmän perheaikaa ja ehkä enemmän vapaa-aikaa mullekin, kun mies on enemmän hoitamassa lapsia. Jos vaikka pääsis kirppikselle joskus yksin! (Hahaa, hurjat on haaveet.) Lisäksi haaveilen yhteisistä pulkkamäkiretkistä ja lautapelailuista.

Ihanaa joulua kaikille!

0

Menolippu lapsille – säännöt

Lupasin tässä jokin aika sitten että kirjoitan Menolippuun vaihtoehtoiset säännöt. Tässäpä tulee.

Menolippu-peli normaaleilla säännöillä soveltuu yli 8-vuotiaille. Näillä omilla säännöillä jo 3-vuotias voi osallistua peliin.

Alkuvalmistelut

Jokainen pelaaja valitsee värin ja ottaa kaikki sen väriset junavaunut itselleen. (Jos pelissä on mukana lyhytjänteisiä pelaajia, voidaan ottaa vain tietty määrä junavaunuja joka väristä mukaan peliin. Näin peliaika lyhenee.)

Jokaiselle pelaajalle jaetaan kuusi (6) korttia.

Pelin tavoite

Tavoitteena on rakentaa oman värinsä junavaunuista mahdollisimman pitkä yhtenäinen juna. Pelin voittaa pelaaja, jolla on pelin lopussa pisin juna. Juna voi tehdä silmukoita, mutta ei haarautua.

Pelin kulku

Valitaan aloittaja vapaalla tyylillä. Meillä yleensä pienin saa aloittaa. Tämän jälkeen vuoro etenee myötäpäivään.

Jokaisella vuorollaan pelaaja tekee seuraavat asiat:

  • Pelaa yhden tai useamman kortin
  • Asettaa laudalle yhtä monta junavaunua kuin on pelannut kortteja
  • Nostaa pakasta kortteja, kunnes kädessä on taas kuusi korttia

Ensin pelataan kortteja. Kerralla saa pelata yhden värisiä kortteja + jokereita. Jos pelaat esim. kaksi sinistä korttia ja yhden jokerin, sinun lasketaan pelanneen kolme sinistä korttia. Mikäli pelaat vain jokereita, saat itse päättää minkä värisiä ne ovat, mutta kaikki lasketaan samanvärisiksi.

Sitten asetetaan laudalle oman värisiä junavaunuja. Junavaunut voi laittaa joko korttien väriselle tai harmaalle reitille. Reitin ei tarvitse tulla valmiiksi, vaan voit rakentaa esim. vain kaksi junavaunua neljän mittaiselle reitille. Kerralla saa kuitenkin rakentaa vain yhdelle reitille, eli et voi esim. täydentää aiemmin rakentamaasi reittiä ja aloittaa uutta reittiä samalla vuorolla. Ei saa rakentaa sellaiselle reitille, jossa toisella pelaajalla on jo yksi tai useampia junavaunuja.

Pelivuoron lopuksi nostetaan pakasta kortteja, kunnes kädessä on taas kuusi korttia.

Pelin lopetus

Peli loppuu sen vuoron loppuun kun joltakin pelaajalta loppuvat junavaunut. Sitten lasketaan jokaisen pelaajan pisimmän junan pituus. Pelin voittaa pelaaja, jolla on pisin juna.

——————————————————————————————————————————————

Näillä säännöillä menolippu on melkein tarpeeksi helppoa meidän melkein 3-vuotiaalle. Korttien pelaaminen sujuu hyvin, ja H tietää jo mihin milläkin värillä ja jokerilla saa pelata. Ainoa ”ongelma” on se, että H ei vielä osaa tai jaksa suunnitella yhtenäistä junaa, vaan tahtoo rakentaa junavaunujansa minne sattuu.

No, peliä ei kuitenkaan voisi ottaa liian vakavasti 3-vuotiaan kanssa pelatessa, eli olen antanut rakennella mihin tahtoo. Tärkeintähän on kuitenkin mukava yhdessäolo. Tämä peli on kuitenkin selkeä hitti, ehkä siksi että siinä on junia. Toki H on aina tykännyt pelata ja jaksaa keskittyä pitkänkin aikaa, eli en mene takaamaan, että jokainen 3-vuotias jaksaa keskittyä tähän peliin. Kaikilla junilla pelatessa peli on kuitenkin kestänyt meillä noin puoli tuntia.

Peli toimii näillä säännöillä siis jo pientenkin lasten kanssa, mutta vanhempien kesken pelatessa näilläkin säännöillä saa jännittävän pelin. Toki tuurilla on paljon osuutta asiaan, mutta junavaunujen sijoittelussa voi hyvinkin taktikoida ja oman junan rakentamisen lisäksi blokata toisten junia. Hauskaa kaiken ikäisille siis!