0

Pottaileva vauva

Nyt tuntuu, että se kaivattu läpimurto pottailun suhteen on tullut! K on toki tehnyt tarpeitaan pöntölle jo ihan pikkuvauvasta lähtien, mutta nyt parina viime viikkona olen yrittänyt vaihtaa tarpeentekopaikan pottaan. Ei ihan niin helppoa kuin voisi kuvitella!

Mutta tänään on tullut jo monta kertaa tuotoksia pottaan, eli kyllä tää nyt taisi onnistua. Jee, ei enää pöntöllä roikotusta!

0

Vauvan vaihtoehtoiset aamu/iltapalat

Tilannehan lähti tästä. Vinkkejä tuli kiitettävästi sekä blogin kommentteihin että facebookkiin, joten ajattelin listata vähän näitä testattuja keinoja.

Lähtötilanne: syötetty puuro

Tähän asti on siis syötetty puuroa lusikalla ihan perinteiseen tyyliin. Puurossa on ollut seassa jotain marja- tai hedelmäsosetta.

Hyvänä puolena tässä metodissa oli lähinnä siisteys ja helppous. Oli niin helppoa tehdä aina samanlainen puuroannos ja lappaa se lusikalla vauvan naamariin.

Huonona puolena sitten se, että sitä puuroa ei ollutkaan niin helppoa lappaa vauvan naamariin, kun ei vaan maistu. Syönti- tai siis syöttöhetki oli loppuvaiheessa yhtä kitinää ja pään pois kääntämistä, kun vauva ei vaan halunnut sitä puuroa suuhunsa.

Lähtötilanteen arvosanat:

  • syömishetken mukavuus 2
  • valmistamisen helppous 9
  • siisteys 8
  • ruoan menekki 3

Itse käsin/lusikalla syöty puuro

Kyseessä oli siis samanlainen puuroannos kuin normaalisti olisi syötettävänä, nyt vain tilanne oli siinä eri, että annoin K:lle oman lusikan käteen ja annoin sotkea sekä lusikalla että käsin sitä puuroa. Tarkoitus oli saada puuroa suuhun, mutta K keskittyi kyllä lähinnä puuron liiskaamiseen pöytään.

Hyvänä puolena ehdottomasti se, että vauvalla oli mukavaa pöydässä. Huutoa tai kitinää ei tullut ruokailun aikana, ainut pikku kitinä tuli sitten, kun noin 17. lusikan tipahtamiskerralla en enää antanutkaan sitä takaisin vaan totesin ruokailun päättyneen

Huonoina puolina sitten ensinnäkin se, että K ei kyllä ainakaan ensiyrittämällä syönyt itse. Homma oli lähinnä uusilla leluilla (eli puurolla ja lusikalla) leikkimistä ja sotkemista. Kun otin itselleni toisen lusikan ja syötin sillä siinä leikkimisen ja sotkemisen lomassa, puuroa upposi ehkä vähän enemmän kuin normaalisti. Toinen huono puoli oli sotkuisuus, mutta sotkun määrä ei ollut ihan niin kokonaisvaltaista kuin olin etukäteen kuvitellut. Puuroa oli lattialla ja vaatteissa vain vähän, suurin osa puuroliiskasta oli vauvan käsissä ja naamassa sekä pöydän pinnassa.

Ensimmäisen yrityksen perusteella seuraavat arvosanat:

  • syömishetken mukavuus 10
  • valmistamisen helppous 9
  • siisteys 3
  • ruoan menekki 5

Mannapuuro

Tulin juuri tanssitreeneistä kun J oli syöttämässä K:lle mannapuuroa hedelmäsoseella. Kysymykseeni ”Maistuuko?” tuli nopea vastaus ”Ihan täpöllä!” Kun itse saavuin keittiöön, syöminen hidastui huomattavasti, mikä saattoi johtua joko siitä että mun paikallaolo häiritsi, tai siitä että maha alkoi olla täynnä.

Hyvänä puolena siis se, että maistui, mutta huonona puolena sitten ravintoarvot. Silloin tällöin ihan kiva ilta- tai aamupala, mutta en kyllä joka päivä aamuin illoin viitsi syöttää lapselle pelkkää vehnävelliä.

  • syömishetken mukavuus 8
  • valmistamisen helppous 8
  • siisteys 8
  • ruoan menekki 6

Leipä avokadolevitteellä ja banaania

Tarjosin ruispaahtoleipää avokadolevitteellä. Aluksi K oli selvästi vähän epäluuloinen levitettä kohtaan, tökki vain sormellaan leipää eikä ottanut edes käteen. Revin sitten leivästä muutaman sopivan suupalan ja laitoin ensimmäisen palan K:n suuhun. Pienen maiskuttelun jälkeen K otti itse seuraavan palan. Ja seuraavan. Ja sen jälkeen kelpasikin jo haukata isommasta leipäpalasesta. Eli ilmeisesti maistui. 🙂

Koko leipä siis meni, joten annoin lisäksi vielä palan banskua. Tämä oli ihan hyvä aamupala, huonona puolena ehkä se, että syödessä meni aika kauan ja piti vähän tyrkyttää alussa kun ei meinannut lähteä menemään se leipä. Niin ja tätä voi tehdä vain silloin kun meillä sattuu olemaan avokadoa. (Viime aikoina sitä on kylläkin yleensä ollut.)

  • syömishetken mukavuus 8
  • valmistamisen helppous 8
  • siisteys 5
  • ruoan menekki 7

Apinaeväs

Tästä mulla oli suuret odotukset, kun vaikutti niin kivalta. Mutta ei. Toisin kuin avokadoleivän kanssa, K otti innokkaana ensimmäisen haukun eväästään. Mutta siihen se innokkuus jäikin ja ensihaukun jälkeen K keskittyi vain pyörittelemään apinaevästä kädessään, juuri mitään ei enää mennyt suuhun. H:lle maistui, mutta sehän ei ollut tässä nyt pointtina.

  • syömishetken mukavuus 4
  • valmistamisen helppous 4
  • siisteys 5
  • ruoan menekki 1

Sekalaista

Apinaevään kelpaamattomuuden jälkeen kokeilin vähän kaikenlaista. Viinirypäleet meni innolla, kunnes ei enää mennyt. Perunarieska ei kelvannut alkuunkaan, ei edes pieninä paloina suuhun laitettuna, nekin K sylki pois. Viimeisenä turvauduin 5+ kk valmissosepurkkiin, jossa on hedelmiä ja jugurttia. Se maistui.

————————————-

Johtopäätelmänä totean, että varmaan jatkossa ollaan sekakäyttäjiä. Ainakin mannapuuroa, leipää, hedelmiä ja jugurttisosepurkkia voi tarjota aamu- ja iltapaloiksi. Lisäksi kokeilen varmaan silloin tällöin uudelleen normikaurapuuroa K:n itse syömänä. Kyllähän se lusikan hallinta kehittyy, eli jospa sitä puuroa alkais pikku hiljaa mennä suuhunkin asti.

Kaurapuuroa vois myös testata erilaisin lisukkein, ainakin jugurtilla tai voisilmällä voisi kokeilla kunhan maitotuotteet sallitaan. Ja tosiaan maitotuotteiden astuessa kuvioon, jugurttipalan ei tarvi enää olla vauvasosepurkki, vaan voi kokeilla ihan normaaleja maustamattomia jugurtteja hedelmillä, marjoilla ja muulla mitä keksii höystettynä. Eiköhän me tästä selvitä ja K saa jatkossakin vatsansa täyteen!

4

Kun vauva ei tykkää puurosta

Me ollaan tässä jonkin aikaa ihmetelty, että mikä on kun ei aamuisin eikä iltaisin ruoka kelpaa. On mietitty hampaiden puhkeamiset ja sairaaksi tulot ja loppupeleissä päätelty, että tää nyt vaan on tämmöinen hankala kausi. Sitten kun ei illalla ruoka maistu, ei tahdo unikaan tulla. No onpa kumma ettei huvita nukahtaa kun on kauhea nälkä!

Meidän vauva ei siis tykkää puurosta. Itseäkin nolottaa kuinka kauan meillä meni hoksata tämä asia. H on syönyt aina kiltisti puuronsa, ja edelleen 3-vuotiaana syö joka ilta hyvällä ruokahalulla ison lautasellisen puuroa. Sitäpaitsi vauvojen kuuluu syödä puuroa, ainakin neuvolan tätien ja neuvolan jakamien ruokaopaslappusten mukaan. Ei vaan ole tullut mieleen että joku pieni ihminen voisi olla tykkäämättä puurosta. Siis vaikka itse en tykkää niin kyllähän nyt lapset! Eikö?

No, tänään sitten kokeilin tarjota K:lle leipää kun puurosta oli osa mennyt ja K vain kitisi ja käänteli päätänsä pois, vaikka oli ollut ennen pöytään menoa selvästi nälkäinen. Ja se leipähän upposi!

Nyt pitäisi siis keksiä joku hyvin nälkää pitävä, helppo ja mielellään myös edullinen aamu/iltapala tuolle 9-kuukautiselle. Jugurttia/viiliä/rahkaa ei ihan vielä sais antaa, hedelmät ei pidä nälkää kovin pitkään, leipää se ei jaksa syödä mahaansa täyteen kun se on niin hidasta kahdella hampaalla. Mitäs muuta vielä voi syödä..?

Antakaahan vinkkejä!